ehkä sä teit nopean päätöksen kääntyä vasemmalle, mulla kesti liian pitään miettiä kumpi on oikea ja kumpi vasen. ehkä sä menit suorinta tietä, mulla on tapana kulkea pieniä ja haarautuvia polkuja. ehkä olisin voinut huutaa perään, lähteä etsimään.

heräsin eilen syksyyn, sateeseen ja harmauteen. nyt on helpompi hengittää, auringon paiste ei enää paljasta kaikkea. voin kulkea varjoissa jos siltä tuntuu, piilossa katseilta, vaikkei nyt ainakaan tarvitse. saan olla onnellinen, että mulla on kaksi kotia. kaksi turvapaikkaa.

ehkä keväällä, kun nostetaan auringon rohkaisemana katseet maasta, nähdään selvemmin.
ehkä seisot siinä edessä ja voin sanoa hymyillen moi.
ehkä päästän vihdoin irti ja jatkan matkaa katsomatta enään maahan.
onnellisena.