asut nykyään jokaisen rapun oven takana, hyppäät ostoskoriin kaupassa ja katsot mua myyjän silmillä. tulit muuttolaatikoiden sisällä, hiivit salaa takaisin. pitkään pysyit hiljaa, elettiin yhdessä mutta erikseen.
hiljalleen olet tullut taas näkyväksi, näen sun kasvot mutta en tunnista niitä. kuulen äänen, mutta en ymmärrä sanoja.
missä me ollaan?
kuka mä olen?
en tiedä mitä mulle nykyään kuuluu, olen edelleen täällä. saatan nauraa ja puhua, mutta ilman sanoja. ilman niitä tärkeitä sanoja, jotka tekis kaiken näkyväksi.
tahtoisin niin kovasti selittää.
leikin taas tulella, en tiedä miten tällä kertaa tulee käymään. tulen joka tapauksessa polttamaan sormeni, se on varma.
toivon, että viimeiset lehdet ei ikinä tippuis puista, saatan tippua niiden mukana.
