maailma näytti tänään erityisen kauniilta katulamppujen valossa ja lumisateessa. päätin, että nyt on aika elää. liikaa tuhlattuja hetkiä, päiviä ja vuosia. kaikessa itseinhossa mä oon tainnut unohtaa sen tärkeimmän. elämisen.
en voi enää odottaa, että joku tulee ja pelastaa, pyyhkäisee pois kaiken entisen. ei mua kukaan voi kokonaan korjata, eikä tarvitsekkaan.
mä olen mä, halusin tai en. sen kanssa on opittava elämään ennenkuin on liian myöhästä.
juhlallisesti poltin askin viimeisen tupakan, pyyhin kyyneleet silmäkulmasta ja päätin, että nyt loppu. elämä on elämää varten enkä mä halua sitä enää tuhlata. se koko tilanne sai mut nauramaan, näinkö helppoa se olikin.
eikä se haittaa jos välillä horjahtaa, mulla on ystäviä jotka nostaa mut pystyyn, jos omat voimat meinaa loppua.
näin on hyvä.
mä olen hyvä.
jahuuu olet paras iiduli! liittykö tää jotenkin siihen häntäluuleikkaukseen?
VastaaPoistajoo tottakai! se oli kaikin puolin ihan mieletön kokeus, semmonen taianomanen. : )
Poista